Sivut

perjantai 26. helmikuuta 2021

Tallityöntekijänä toimiminen virtuaalimaailmassa

Hevosenhoitajan, tuntiratsastajan, vuokraajan, ylläpitäjän tai yksityisen omistajana toimimisen lisäksi on mahdollista toimia myös tallityöntekijänä. Se, mitä tallityöntekijältä halutaan tai toivotaan, riippuu ihan täysin tallista ja monesti tallityöntekijöiltäkään ei vaadita aktiivista kirjoittelua.

Tallityöntekijänä toimiminen voi olla myös hyvä ponnahduslauta ennen hoitamista tai muita sellaisia tehtäviä. Tietenkin talleilla on mahdollisuus toimia myös kahdessa eri roolissa eli samalla kun hoitaa tallityöntekijän vastuita, voi olla myös esimerkiksi hevostenhoitaja. Kuitenkaan mitään pakkoa kahden roolin hoitamiseen ei ole ja toisaalta tallityöntekijänä on myös mahdollisuus päästä kirjoittelemaan vähän useamman hevosen kanssa ja näin katsomaan mikä tallin hevosista olisi sellainen jonka kanssa voisi jaksaa tarinoida pidempäänkin.

Tallityöntekijän ei toisaalta ole pakko myöskään kirjoitella ihan hirveästi hevosista, joten tallityöntekijänä ollessa on mahdollista kirjoitella ehkä vähän erilaisella tavalla ja hakea paremmin sitä tapaa ja tyyliä jolla tarinointi tuntuu mielenkiintoisemmalta ja kokeilemaan haluaako sittenkin kokeilla kirjoitella vähän enemmän hevosistakin. Tallityöntekijän on varmasti myös mahdollista sopia tallin omistajan kanssa siitä, millaisia työtehtäviä tuolle kuuluu, ellei tehtävistä löydy kuvausta tallin foorumilta tai sivuilta. 

Suosittelenkin kokeilemaan tallityöntekijän roolia jos kirjoittelu kiinnostaisi koska tämä voisi varmasti olla hyvä tapa päästä kokeilemaan kirjoittelua porukassa :)

maanantai 22. helmikuuta 2021

Talliesittely: Hallava

Hallava on yksi virtuaalimaailman ratsastuskouluista. Talli on piirretty ja sieltä löytyy neljätoista hevosta tai ponia aina shettiksestä isoihin puoliverisiin. Hallava majoittaa myös yksityisiä hevosia.

Tallilta löytyy tuntitoimintaa ja tunteja löytyy laidasta laitaan joten jokaiselle löytyy varmasti sopiva tunti jolla käydä ja josta kirjoitella joko vakituisesti tai satunaisesti. Hallavassa on myös suurin osa hevosista vailla hoitajaa ja kaikki hoitajaa hakevat hevoset löytyvät täältä. Yksityisistä hevosista hoitajaa hakevat ainakin omat hevoseni, Lumivaaran Laululintu sekä Knäckenfara.

Hallavasta löytyy myös ylempänä esiteltyjen tuntien lisäksi satunaisesti myös muita tunteja tai tapahtumia joista tulee pohjatarinat tai jonkinlaiset tuntikuvaukset joiden pohjalta voi kirjoittaa oman tarinansa tai sitten maksutapoja saattaa olla myös jotain muunlaisia.

Hallavassa kirjoittamisen ei tarvitse olla myöskään mitenkään aktiivista ja kirjoittaa voi aina kun huvittaa. Vaikka hahmopiiri on pieni, löytyy sieltä silti monenlaista persoonaa jonka kanssa varmasti on helppo saada oma hahmonsa tutustumaan ja luomaan kaverisuhteita, tai tiedä vaikka jopa romanttisiakin suhteita olisi tiedossa pitkällä juoksulla kaiken muun käänteen ja yllätyksen lisäksi.

perjantai 19. helmikuuta 2021

Tuntiratsastajana toimiminen virtuaalimaailmassa

Yksi hyvä tapa saada kastettua varpaitaan veteen virtuaalimaailmassa tarinoinnin suhteen on tunneilla ratsastaminen. Monessa paikkaa on mahdollista käydä tunneilla tallin hevosilla, jolloin tuntitarinoita voi kirjoitella joko satunaisesti tai vakituisesti.

Monesti niin sanotuista kuvitteellisista tunneista ei ole edes mitään tarkkaa kuvausta olemassa jolloin tunneista voi kirjoitella paljon vapaammin tai jos haluaa hieman tarkempaa raamia sille, mitä tunnilla on tehty. Tuntikuvaukset saattavat myös vaihdella lyhyistä ja simppeleistä pohjatarinoista aina pidempiin ja enemmän tarinamaisiin kertomuksiin joissa saatetaan kertoa hieman enemmän siitä miten ratsukot ovat tunnilla toimineet.

Tietenkinhän se, millainen pohjatarina sopii omalle inspiraatiolle ja millainen helpottaa omaa kirjoittamista saattaa selvitä kokeilemalla muutamaa eri tuntia tai vain kirjoittamalla muutamia tuntitarinoita. Tietenkin aina tulee niitä hetkiä kun kirjoittaminen ei vain suju tai jotain haluaa muuttaa, mutta onneksi lähes poikkeuksetta kaikki ymmärtävät jos haluaa pitää taukoa tai vaikka vaihtaa tuntia jos on päätynyt ottamaan vakipaikan joltain tunnilta.

Suosittelenkin kaikkia edes kokeilemaan jostain tunnista kirjoittamista jos joskus tulee sellainen fiilis että haluaisi tarinan kirjoittaa mutta ei ole ehkä ihan vielä valmis sitoutumaan hoito/ylläpito/omaan virtuaalihevoseen.

tiistai 16. helmikuuta 2021

Tiistai extra: Millainen sun virtuaali-itsentunto on?

Millainen sun virtuaali-itsetunto on? Ootko ikinä miettinyt?

Mä voin tunnustaa että mun itsetunto on heikko ja heikkenee liian helposti tasoille joissa mä pohdin harrastamisen järkevyyttä ja mielekkyyttä. Okei, nyt matkassa on ripaus IRL ongelmia joten soppa on monimutkainen.

Mä en oo ikinä ollut ”täydellinen” harrastaja, enkä mä ikinä tuu olemaan. Mä olen ajoittain yhtä tyhmä kuin se ~12v minä joka joskus 2008 eksyi suntuubiin ja siitä eteni 2010 hevostallinettiin ja websiin, weeblyyn, altervistaan ja siitä aina omalle domainille. En mä osaa luoda tai kasvattaa täydellisiä hevosia saati tehdä sellaista kenenkään kasvatista.

Välillä mä puhun ihan liikaa ja aiheen ohitse ja tiedän olevani ihan vitun rasittava. Monet asiat on jäänyt kysymättä sen vuoksi että mun virtuaali-itsetunto on kadonnut tuhkana tuuleen. Mä en osaa tehdä paljoakaan muiden auttamiseksi ja ehkä osaksi sen vuoksi mä jatkoin tiistaitekstejä sen alkuperäisen tiistain jälkeen. Ei mulla ole mahdollisuuksia käydä kuvaamassa KTK-I tasoisia kuvia mitä myidä toisille saati tarjota mitään kasvateille mukaan.

Totta puhuen tälläkin hetkellä pieni osa musta miettii pitäisikö tipahtaa vain pois aktiivisesta porukasta ja oikeasti opetella harrastamaan yksin. Tylsää ja ei mulle sopivaa, mutta ehkä helpointa. Tai ainakin oppia pitämään tietyssä paikassa sormet pois näppikseltä ja googlata kysymisen sijaan. Virtuaali-itsetunto kun mulla ainakin määrittää harrastamista jonkin verran ja tuntuu vain jotenkin masentavalta että sitä ei tunnu saavan ”aikuiseksi” vaikka on parhaansa yrittänyt.

Ehkä jonkun on vain aina pakko olla omalla tasollaan silmätikku...

maanantai 15. helmikuuta 2021

Hahmoesittely: Samuel Vainio

Samuel Vainio tai lyhyemmin vain Sam tai Samppa on osa Ansamaan tarinaa. Samuelilla on tallilla oma hevonen, Hannover ori Silverfoxes Hell or Highwater , tallinimeltään Harri.

Samuel on palannut ratsastuksen pariin vuoden 2019 aikana onnettomuuden jälkeen joka pakotti miehen opettelemaan uudelleen kävelemisen sekä juoksemisen. Kilpailemisen makuun Samuel on palannut joulukuussa KERJ Cup:issa aloittelijaluokassa ja mies on jatkanut hidasta kisaamistaan aloittelijaluokassa, sekä nyt Storywoods Dressage Cup:issa helpossa C:ssä. Miehen kisauran varmaan suurin haaste tulee vastaan tulevalla viikolla Kalla Cup:issa jossa kentässä taso nousee yhden viikonlopun ajaksi ylöspäin ja tuloksista riippuen katsellaan miten miehen tarina tulee etenemään kisapuolella.

Samuel on myös hieman ryppyjä rakkaudessaan kokenut, sillä mies oli hiljalleen ihastumassa ja ehkä jopa jo rakastumassakin tallilla olevaan valmentajaan, mutta miehen elämä vei tuon toiselle paikkakunnalle, jättäen Samuelin käsittelemään tunteitaan joiden myöntämistä tuo oli alkanut vasta hiljalleen hyväksymään. Koska mies oli saanut jonkinlaista vastakaikuakin tunteilleen otti toisen poistuminen lyhyellä varoitusajalla lujille ja tällä hetkellä Samuel yrittääkin päästä edelleen ylitse siitä että tuo ei saanut ikinä tietää mihin suuntaan orastava suhde olisi voinut edetä.

Pelätessään että joku pitäisi toista viallisena, ei mies ole myöntänyt kenellekkään tunteitaan, saati että olisi mennyt suutelemaan toista ja Samuel ei ole edes varma tietääkö kukaan Ansamaassa tuon ja Palovaaran suudelmista. Mies on edelleen myös pimittämässä ontumistaan suurimmalta osalta tallilaisia ja vain kaksi ihmistä on päässyt näkemään toisen onnahtelun sekä tietävät syyn sille, miksi mies onnahtaa kävellessään, vaikka normaalisti tuo keinahdus onkin piilotettuna askelluksesta.

perjantai 12. helmikuuta 2021

Sananvalta tarinoinnissa

Tämä postaus on saanut inspiraationsa keskustassa käydystä keskustelusta tarkemmin tarinaheppailijoiden topiikissa.

Keskustelun aiheena oli hahmojen käyttö tarinoissa ja se, miten muiden hahmoja olisi hyvä käyttää tarinoissa. Tietenkinhän tapoja harrastaa ja tehdä on yhtä monta kuin ihmisiäkin mutta aika pitkälti näytti tämän osan kirjoitushetkellä (31.01.21) olevan sellainen ilmapiiri että omien hahmojen näkeminen muiden tarinoissa tuntui vain ilahduttavan porukkaa.

Tietenkinhän mukaan mahtui myös sellaisia mielipiteitä että olisi kiva hahmon isänä tai äitinä kuulla vähän mitä on suunniteltu toisen puolesta omalle hahmolleen ja näin ollen mahdollisesti jopa saada jonkinlaista sananvaltaa siihen, miten oma hahmo tulee kommentoimaan tai reagoimaan. Tämä on mielestäni ihan validi ajatus, mutta omalla kohdallani olen monesti törmännyt siihen, että on vaikeaa löytää minkäänlaista infoa siitä, kuka onkaan hahmon takana. Tietenkin tällaisessa tilanteessa en viitsi itse kovinkaan rajusti kirjoittaa toisen hahmoa sanomaan tai tekemään mitään, vaan ennemminkin tuli siinä kohtaa haettua sellainen sopiva keskitie joka ajoi omaa suunnitelmaani, mutta samalla oli tarpeeksi kiltti toisen hahmolle jotta välttämättä leikkikutsuun ei tarvinnut vastata, mutta samalla myös siihen oli mahdollisuus ja näin ollen samalla pääsisi paljastamaan paremmin miten oma hahmo reagoisi tilanteisiin.

Tietenkinhän sellaisissa tilanteissa joissa kyseessä on sitten isommat ja vakavammat asiat on helpompaa ja turvallisempaa kysyä vastapuolella olevan hahmon taustavoimalta apua kirjoittamiseen. Tietenkäänhän välillä asioiden ei tarvitse olla kovinkaan isoja ja dramaattisia ja itse olen juuri pari päivää takaperin kysynyt apua ihan vain kommentteihin, sillä vaikka olen nyt melkein vuoden seurannut Zenin tarinaa ihan kunnolla, on Iivari von Hoffrén sellainen mysteeri että en tiedä opinko ikinä kirjoittamaan tuon kommentteja kunnolla.

Varmasti myös se, millainen kenenkäkin hahmo on vaikuttaa siihen miten helposti sen antaa toisten leikittäväksi. Vaikka oma hahmomääräni menee sielä parinkymmenen kieppeillä, ei mulla oikeastaan oo kenenkään kohdalla isoa mielipidettä siitä, miten mun hahmoja kirjoitetaan. Tietenkään mitään hirveän isoja ylilyöntejä en ikinä toivo, mutta kaikki on kuitenkin ihmisiä ja välttämättä aina ei vain tunne toisen hahmon tarinaa niin hyvin kuin ehkä voisi.

Ainut hahmo jonka tekemisiin ja sanomisiin suuremmassa kanssakäymisessä haluaisin saada jonkinlaisen mahdollisuuden vaikuttamiseen on Max, mutta se johtuu ihan vain siitä että Maxin tastatarina ei ole kovinkaan ruusuinen ja mulla on myös omanlainen, vaikkakin hidas tyyli kirjoittaa miehen tarinaa eteenpäin joten olisi mukavaa saada mahdollisuus vaikuttaa toisen sanomisiin ja tekemisiin silloin kun sillä voi olla isojakin ristiriitoja tiedossa toisen normaaliin käyttäytymiseen. Tietenkään aina näitä mahdollisuuksia ei ole tarjolla joten silloin täytyy vain mennä sen mukaan mikä tuntuu parhaalta ja onneksi asioita voi aina jättää myös huomiotta jos tuntuu että jostain kuprusta ei nyt vain osaa kirjoittaa omaa hahmoaan ulos.

Kuitenkaan en ole mielestäni ikinä nähnyt mitään hirveän isoja ylilyöntejä toisten tarinoissa ja haluan ainakin uskoa että jos joku meinaa toisen hahmoa käyttää isommin tarinassaan tuolla on aikaa ja jaksamista lukea edes sivu tai kaksi hahmon omaa päiväkirjaa lävitse saadakseen parempaa käsitystä siitä millainen tuo hahmo on, ellei hahmo ole jo entuudestaan tuttu.

maanantai 8. helmikuuta 2021

Hahmoesittely: Senja Hallalehto

Senja Hallalehto on luotu pyörittämään Hallalehdon tilaa.

Senja on reilu nelikymppinen nainen joka on muutama vuosi sitten ostanut vanhan sukutilan itselleen ja sen jälkeen on remontoinut tilan päätaloa ja tallia hiljalleen aina varojen riittäessä muutosten tekemiseen. Syksyllä Senjan hoidettavaksi muutti yllättäen myös tuon siskonpoika Miklas tai lyhyemmin vain Miklu ja nainen on joutunut opettelemaan miten teinien kanssa eletään. Omia lapsia ei Senjalla ole, vaikka nainen olisi joskus toivonutkin saavansa biologisia lapsia.

Senja tulee kaikkien kanssa toimeen ja yrittää aina löytää parhaan ratkaisun jokaiseen ongelmaan. Nainen uskoo että ystävällisyydellä pääsee pitkälle, joten yrittää aina kohdella kaikkia kunnioittavasti ja nähdä molemmat puolet kolikosta.

perjantai 5. helmikuuta 2021

Kuukausikatsaus 1/21

Ensimmäinen kuukausi tätä vuotta on takana ja ajattelin että voisi olla mielenkiintoista kasailla hieman tilastoja tänne blogiin siitä, millaisia muutoksia kuukauden aikana tapahtui ja miten ne ovat esimerkiksi vaikuttaneet tässä postauksessa oleviin haaveisiin.


Tammikuussa...

… ikivihreille lähti yksi hevonen
… laatuarvosteluissa kävi viisi hevosta
… paras palkinto oli Tuukan SV-I
… neljä hevosta sai kuvat
… kirjoitin 31 tekstiä
… pidin yhden tapahtuman
… pidin 13 kilpailut
… kirjoitin viisi blogipostausta
… myin kaksi hevosta

Ei mikään super duper aktiivinen kuukausi, mutta sentään pientä edistymistä havaittavissa.

maanantai 1. helmikuuta 2021

Hahmoesittely: Janna Heikkilä

Vaihtelu virkistää joten esitellääs taas muutaman tallin jälkeen lisää tätä hahmokatrasta ja otetaan tällä kertaa tarkasteluun Janna.

Janna on yksi tuoreemmista hahmoistani, jos niin voi enää sanoa, sillä nainen on ollut mukana matkassa jo noin reilun puolen vuoden ajan. Jannan tarina kirjoittuu Hopiavuoressa ja lyhyeen aikaan on saatu mahtumaan mukaan jo kaikenlaista. Nainen on yksi mun hiotuimmista hahmoista ja pakko sanoa, ainut jonka kohdalla oon meinannut luomisvaiheessa heittää hanskat tiskiin koska musta tuntui että jouduin suunnittelemaan ihan liikaa siihen mihin olin tottunut ja pelkäsin jo, että kirjoittamisesta ei tulisi mitään.

Kuitenkaan noin ei ole käynyt ja Jannan kirjoittaminen on lähtenyt hyvin liikkeelle, vaikka tietenkin kun esittelee uutta hahmoa jo valmiina olevaan ja hyvin toimivaan kirjoitusyhteisöön menee tietenkin oma aikansa siinä että hahmo tutustuu muihin ja alkaa punomaan ystävyyssuhteita ja muutenkin pääsee mukaan muiden tarinoihin. Tietenkinhän kaikkeen vaikuttaa se, miten paljon itse kirjoittaa ja miten aktiivisesti itse kirjoittaa tarinoita ja ottaa muiden hahmoja mukaan tarinoihinsa. Hopiavuoren kaltaisessa paikassa mukaan pääsee helposti ja leikkiseuraa riittää jos vain on valmis leikkiin lähtemään.

Jannan kanssa tarinaan on tullut uusia käänteitä muiden kanssa leikkiessä ja osan on tuonut mukanaan naisen oma menneisyys, kuin myös muut tallilla tapahtuneet asiat ja ne ovatkin omalla tavallaan mielenkiintoista lisää yhteisöllisessä kirjoittamisessa, koska välillä voi sattua ja tapahtua vaikka ja mitä.

Jannan tarinassa on paljon sellaista jota en tiedä ja jota en osaa odottaa tulevaksi, mutta odotan mielenkiinnolla mihin naisen tarina etenee ja millaisia juonikuvioita tuolla tuleekaan olemaan jatkossa.